Kajaanin rauniolinna on 1600-luvulla rakennettu harmaakivilinna, joka lopulta tuhottiin Venäläisten toimesta. Rauniot sijaitsevat Kajaaninjoessa sijaitsevassa Linnasaaressa ja vierailu sinne kannattaa ainakin kaikille historiasta kiinnostuneille!
Tänä kesänä tuli käytyä myös sellaisessa kaupungissa, jossa jostain syystä olen harvemmin käynyt. Ajoimme nimittäin Kajaanin läpi ja pysähdyimme sinne syömään. Siinä tien viittoja katsellessani tuli mieleen, että eikös Kajaanissakin ole ollut linna. Ehkä vanhoista linnoista innostunut mieheni haluaisi käydä linnan raunioilla. Nopealla googlauksella olimmekin ihan linnan lähellä, joten päätimme tehdä ex-tempore visiitin Kajaanin linnan raunioille.
Kajaanin rauniolinna löytyi ihan kaupungin keskustasta, Kajaaninjoen koskessa sijaitsevalta saarelta. Saaren päälle oli vähän hassusti rakennettu silta, joten etsiessämme linnaa, ajoimme ensin sen päältä sillan toiseen päätyyn. Kun Raumalla Sammallahdenmäessä pääsin valittelemaan sitä opasteiden puuttumista, niin sama tuntui toistuvan Kajaanissa. Emme löytäneet mitään linnalle osoitettua parkkipaikkaa tai ainakaan opasteita sinne, vaikka turisteja paikalla tuntui kyllä olevan. Niinpä törkkäsimme auton parkkiin jollekin sivukadulle, ja kävelimme sitten siltaa pitkin takaisin linnan raunioille.
Kajaani itsessään sijaitsee Kainuun maakunnassa, ja on tunnettu muun muassa runoilija Eino Leinon vanhana kotikaupunkina. Kajaanista Helsinkiin tulee matkaa noin 550 kilometriä. Eino Leinon lisäksi myös Elias Lönnrot asui aikoinaan Kajaanissa, ja toimi siellä muun muassa lääkärinä. Kajaani eli pitkään puu- ja paperiteollisuudesta mutta sittemmin iso UPM:n tehdas on suljettu. Kajaanissa on noin 36 000 asukasta.
KAJAANIN LINNAN KARU KOHTALO
Kajaanin linna rakennettiin alunperin vahvistamaan Ruotsin valta-asemaa Kainuussa. Sen alkuperäinen rakennettuja oli Kaarle IX mutta linnan rakentamisessa kesti erityisen pitkään. Pulaa oli sekä materiaaleista, että rakennusmiehistä, ja niinpä viisitoista vuotta myöhemmin Kustaa II Adolf määräsi työt lopetettavaksi. Oli vuosi 1619. Linnasta oli ajateltu tulevan tärkeä valvontapiste joessa, jota venäläiset kauppiaat käyttivät matkoillaan. Nyt se kuitenkin jäi keskeneräiseksi, ja lopulta linnaa alettiin käyttämään vankilana.
Kajaanin linnan tunnetuin vanki oli siellä kaksi kymmentä vuotta istunut ruotsalainen kirjailija Johannes Messenius. Häntä syytettiin maanpetturuudesta. Uskottiin muun muassa, että Messeniuksella oli yhteyksiä jesuiittajärjestöön tai katoliseen Puolaan. Hän kirjoitti vankilassa ollessaan muun muassa historiateoksia.
Vuonna 1650 Pietari Brahe sai alueen hallintaansa ja päätti tehdä Kajaanin linnasta aatelislinnan. Siitä seuraavana vuonna hän perusti Kajaanin kaupungin. Linnan rakentamista jatkettiin ja sitä muun muassa korotettiin. Myös sen muureja uudistettiin. Linnasta tuli Kajaanin vapaaherrakunnan pääpaikka, ja samalla myös varusmiesten määrä siellä kaksinkertaistui.
Vuonna 1700 syttyi Suuri Pohjan Sota, josta Kajaani selvisi koskemattomana. Venäläiset kuitenkin palasivat kaksitoista vuotta myöhemmin ja polttivat koko kaupungin. Kuin ihmeen kaupalla, he eivät päässeet sisään linnaan, ja se selvisi jälleen ilman vaurioita. Ja taas oli vähän aikaa rauhallista. Lopulta venäläiset kuitenkin piirittivät linnan vuonna 1716. Sen sisälle jäänyt linnan väki sinnitteli piiritettynä yli kuukauden, mutta antautui sitten, kun heidän luvattiin vapaasti lähteä alueelta. Lupaukset olivat kuitenkin huijausta, ja venäläiset ottivat heidät vangiksi. He tyhjensivät linnan, lähettivät linnan väen Siperiaan ja räjäyttivät lopulta koko rakennuksen ilmaan. Siihen loppui käytännössä Kajaanin linnan varsinainen tarina. Nyt jäljellä ovat vain rauniot.
VIERAILU KAJAANIN RAUNIOLINNALLE
Kajaanin rauniolinnalle on vapaa pääsy, ja sinne voi kuka tahansa kävellä katselemaan jäljellä olevia seiniä ja muureja. Linnan yli menevältä sillalta on itse asiassa aika hyvät näkymät sen alla olevalle saarelle ja siellä oleville raunioille. Sillan toisesta päästä lähtee pieni kävelysilta, jota pitkin pääsee ihan raunioiden luo Linnasaareen. Harmiksemme raunioiden sisälle ei nyt päässyt, sillä alueella tehtiin juuri kunnostustöitä. Erinäisistä kieltokylteistä ja -teipeistä johtuen, myöskään ottamani kuvat raunioista eivät ole parhaimmillaan. Mutta hyvää toki on se, ettei linnaa ole jätetty rapistumaan.
Vuosien saatossa raunioiden päälle on tullut maata ja kasvanut kaikenlaista kasvustoa. Kaupunkilaiset ovat myös hakeneet sieltä kiviä omien talojensa kivijaloiksi. Vasta vuonna 1890 raunioita alettiin ensimmäistä kertaa kunnostamaan pienimuotoisesti. Kun saaren yli alettiin rakentamaan uutta siltaa vuonna 1936, alueelta löytyi vanhaa esineistöä. Silloin todella herättiin siihen, että rauniot kannattaisi suojella ja restauroida. Ja sellaiseen ”kunnostussaumaan” mekin nyt satuimme sitten paikalle.
Vierailu Kajaanin rauniolinnalle oli ihan mielenkiintoinen ja mietinkin, että miksen ikinä kuule tuttavien käyneen siellä. Eikö se vaan ole tarpeeksi kiinnostava paikka vai eikö sitä vain osata markkinoida oikein? Ainakaan itse en muista juurikaan siitä mainoksia nähneen. Mutta melkoinen kultakimpale Kajaanilla on kyllä käsissään houkutellakseen turisteja. Käynti linnasaarella ei vie kovin paljoa aikaa, joten kannattaa samalle päivälle keksiä vielä jotakin muutakin tekemistä. Kajaani tuntui ihan kivalta kaupungilta. Ja mieheni pääsi ruksaamaan tämänkin suomalaisen linnan pois listaltaan.
Oletko sinä koskaan käynyt Kajaanin rauniolinnassa tai suunnitellut siellä käyntiä?
Juuri johonkin matkailun Facebook-ryhmän johonkin juttuun komppasin, että Suomi alkaa vaan olla jo niin nähty, seniori-ikäisenä ja parin pääosin Suomi-kesän jälkeen, että olisi kiva nähdä välillä taas muutakin. Mutta kieltämättä, onhan näitä, kuten vaikka tämä, joita en ole nähnyt tai joista en ole koskaan kuullutkaan 🙂
Ehkäpä, jos jostain syystä tuolle suunnalle joskus päätyy …
Luinkin tästä linnasta ensimmäistä kertaa vasta tällä viikolla, kun googlettelin Kainuusta siellä ollessani. En oo aiemmin tästä kuullut ja meillä jäi tämä nyt välistä, ei lähdetty Vuokatista erikseen Kajaanissa käymään (mies tosin kävi hakemassa sieltä koiranruokaa ja jos olisin tiennyt linnasta sitä ennen, olisi hän ollut mahdollisesti kiinnostunut siitä myös). Mutta totesin samaa, että oli juuri nyt rempan alla. Muistutti ulkonäöllisesti aika paljon Vanhan Vaasan raunioita. On kyllä jännä, ettei oo aiemmin kantautunut korviin Kajaanin linna!
Täytyy myöntää, että en olisi itse kyllä Kajaanin läpi ajaessani tiennyt, että sielläkin on linna. Kiitos siis tästä kirjoituksesta ja hyvä, että kävitte. Nyt tiedän minäkin Kajaanin linnanraunioista.
No tämä justiinsa minua ihmetyttää, että edes suomalaiset ei tiedä tästä. Tulee väistämättä mieleen, että eikö markkinointi ole mennyt perille ja miksi ei?! Mutta kiva jos pystyn sinunkinlaiselle konkarimatkaajalle kertomaan jotain uutta. 🙂
Nämä Suomesta löytyvät rauniolinnat ovat kiinnostava vierailukohde kyllä. Aina ei tule ajatelleeksikaan, että Suomessa on tosiaan ollut enemmänkin linnoja nyt pystyssä olevien lisäksi.
Näin on. Näitä raunioita onkin yllättävän monta. Kuusiston linnakin on aika mielenkiintoinen.
Itse asiassa mekin kävimme tuolla juuri tänä keväänä. Useaan kertaan aiemminkin ollaan Kajaanin ohi ajettu pohjoiseen mennessä, mutta aiemmin ei olla pysähdytty. Kiinnostava kohde ja erittäin hienolla paikalla. Jos olisi opastusta tarjolla, osallistuisin sellaiseen mielelläni.
Tänä vuonna ollaan sitten kierrelty samoilla paikoilla. 😀Ehdottomasti mekin oltaisiin oltu kiinnostuneita opastetusta kierroksesta.