Pinnaclesin kansallispuisto Kaliforniassa on monelle tuntematon mutta ehdottomasti vierailun arvoinen. Tässä meidän vinkit Pinnaclesille.
Postaus saattaa sisältää kumppanuuslinkkejä. Niiden kautta ostaminen ei maksa sinulle ekstraa, mutta me saamme pienen provision. Mainokset ja linkit mahdollistavat sen, että voimme jatkossakin matkustaa ja jakaa ilmaisia matkavinkkejä.
Meidän Kalifornian kodista lähin kansallispuisto on Pinnacles National Park, jossa me tietenkin olemme käyneet useita kertoja.
Pinnacles on suhteellisen uusi kansallispuisto ja jäänyt totaalisesti kaikkien kuuluisien puistojen, kuten Yosemiten tai Sequoian, varjoon. Se on kuitenkin omalla tavallaan mielenkiintoinen ja kiva paikka, varsinkin jos tykkää patikoimisesta.
Puistossa on jännittäviä patikkapolkuja, jotka kulkevat kapeiden solien, matalien tunnelien ja pimeiden luolien läpi. Lisäksi se on kalliokiipeilijöiden ja lintubongareiden paratiisi.
Maisemat eivät ehkä vedä vertoja Yosemitelle tai puusto Sequoialle, mutta jos tykkää olla luonnossa, niin suosittelen ehdottomasti pysähtymään Pinnaclesissa. Nautinnollisin osa siellä käymisessä on juuri se, että siellä eri ole samanlaisia ruuhkia ja ihmispaljouksia kuin monissa muissa puistoissa.
Huom! Tämän postauksen kuvat ovat useammalta vuodelta ja useammalta vierailultamme Pinnaclesin kansallispuistoon.
Pinnaclesin kansallispuisto
Pinnaclesin kansallispuisto sijaitsee Salinas Valleyssä, Keski-Kaliforniassa. Puistoon kaksi eri sisäänkäyntiä, eli vierailu kannattaa suunnitella sen mukaan, minne on lopulta jatkamassa matkaa. Pääsy sisäänkäynneille kääntyy US101:n ja State Route 25:n varrelta.
Puiston lähimmät kaupungit ovat toisella sisäänkäynnillä Hollister ja toisella Salinas. San Franciscosta Pinnaclesiin on vähän vajaa 200 kilometriä riippuen kummalle puolelle puistoa on suuntaamassa.
Pinnacles on itse asiassa muinaisen tulivuoren jäännökset jotka alunperin kuuluivat San Andreaksen railoon. Alue on syntynyt Neenachin tulivuoren purkauksen seurauksena, joka tapahtui yli 23 miljoonaa vuotta sitten.
Pinnaclesin alue suojeltiin alunperin jo vuonna 1908 jolloin presidentti Roosevelt teki siitä National Monumentin. Kansallispuisto siitä tehtiin lopulta vuonna 2013 presidentti Obaman määräyksellä.
Puiston vetonaula on sen lukuisat luolat ja kallioiden railot, sekä upea luonto vuorien ympärillä. Nimi ”pinnacles” viittaa sen vuorien tornimaisiin huippuihin, joita on rivissä useita.
Pinnaclesin kansallispuisto on sekä patikoijien, kalliokiipeilijöiden ja lintubongareiden suosiossa. Patikkareittejä siellä on joka lähtöön, ja monet niistä sopivat myös perheen pienimmille.
Paras aika tässä puistossa vierailemiseen on kevät. Silloin on mahdollisuus nähdä luonnonkukat täydessä terässään ja sääkin on sopiva. Kesäkuukaudet sisämaassa ovat todella kuumia, eli patikoiminen silloin on hankalaa. Myös syksy ja talvi on hyvää aikaa vierailuun kunhan katsoo, ettei sääennusteessa ole vesisateita.
Pinnaclesin kansallispuiston reitit
Pinnaclesin itäinen sisäänkäynti
Pinnaclesin itäinen sisäänkäynti on puiston ruuhkaisempi puoli, ja sitä pidetään puiston ”pääsisäänkäyntinä”. Sen alkuperäiselle parkkipaikalle mahtuu vain kourallinen autoja, joten vieraat kuljetetaan kauempaa pikkubusseilla sisälle puistoon.
Puiston sisäänkäynnillä on sekä camping -alue että Visitor Center. Visitor Centerillä on ihan hyvä pysähtyä kyselemään polkujen ja luolien aukiolosta. Luolat nimittäin suljetaan ajoittain, sillä niissä asuu lepakoita joiden pesimistä ja talvehtimista ei haluta häiritä.
Visitor Centerin kirjakaupasta voi myös ostaa matkamuistoja ja sieltä voi pyytää lapsille Junior Ranger -puuhakirjan. Visitor Centerin lähellä on myös Bear Gulch Nature Center museo.
Tältä puolelta puistoa on helppoa patikoida Bench Trailiä ja Sycamore Trailiä pitkin Bear Gulchin Caven luolastoon. Nämä luolat ovat suhteellisen helppokulkuisia ja ensimmäisellä käynnillämme suoriuduimme niistä jopa vauva kantorepussa.
Monet Pinnaclesin luolat sopivatkin hyvin jo vähän isommille lapsille, jotka pystyvät itse kiipeämään kivillä. Ne ovat erityisen jännittäviä sillä välillä mennään kapeista kohdista, välillä alitetaan jotain ja välillä kiivetään pimeässä taskulampun turvin.
Bear Gulch Caven alueella on kaksi erillistä luolastoa. Lower Cave, eli alempi luola on tyypillisesti avoinna lähes ympäri vuoden, ja Upper Cave joka on avoinna vain lyhyen aikaa vuodesta.
Luolaston jälkeen tullaan Bear Gulch Reservoirin rannalle, jossa on kivat maisemat. Se on hyvä paikka syödä vaikka vähän eväitä.
Pinnaclesin läntinen sisäänkäynti
Puiston läntinen sisäänkäynti on rauhallisempi kuin itäinen puoli. Sielläkin kannattaa pysähtyä ensiksi Visitor Centerille. Tämän Visitor Centerin aukiolot ovat kuitenkin hiljaisina kuukausina lyhyemmät, tai se voi olla joskus kokonaan kiinni.
Tältä puolelta puistoa on kuitenkin helpompaa löytää parkkipaikka eikä patikkapoluilla ole niin paljoa tunkua kuin toisella puolella. Itse tykkään nykyään mennä tältä puolelta sisään, sillä molemmista pääsee kyllä samoille patikkapoluille.
Täältä on lyhyempi kävely Balconies luolastoon, joka on vaikeusasteeltaan hieman haastavampi kuin Bear Gulch Cave. Taskulamppu tai otsalamppu tuli tässä luolassa todellakin tarpeeseen, ja välillä piti ihan miettiä, että miten päin kiviä pitkin olisi parasta edetä.
Menomatkalla läntiselle puolelle ajetaan myös Monterey Wine Countryn, eli Montereyn viinialueen läpi. Pysähdyksen viinitilalla voi siis helposti yhdistää tälle reissulle.
Pinnaclesin kansallispuiston luonto
Pinnaclesin kansallispuistossa on mahdollisuus nähdä monenlaisia eläimiä, ja etenkin lintuja. Yleisimpiä niistä ovat kalkkunakondorit, tikat ja sinitöyhtönärhet. Alueen luolissa asustelee 13 eri lepakkolajia.
Pinnacles on oiva paikka bongata muun muassa Pohjois-Amerikan harvinaisin lintu, eli kaliforniankondori. Tämä kerran lähes jo sukupuuttoon kuollut lintulaji pesii lähinnä Pacific Coast Highwayllä Big Surin alueella sekä Pinnaclesin kallioilla. Kerran yritimme myös nähdä niitä tuloksetta Utahin osavaltiossa, jossa ne pesivät Cedar Breaks National Monumentilla.
Kaliforniankondori on väriltään musta, mutta sen pää on kalju ja punainen. Se on helppoa sekottaa kalkkunakondoriin, joka näyttää vähän samalta. Kaliforniankondori on kuitenkin kooltaan paljon, paljon suurempi. Sen siipien väli voi olla jopa kolme metriä.
Vähän valkoselkätikan näköiset terhotikat tekevät koloja alueen puihin piilottaakseen niihin tammenterhoja. Ihan kauttaaltaan rei’itettyjä puita on etenkin länsisisäänkäynnin luona patikkapolkujen alussa ja ne näyttävät aika hassuilta.
Puistossa voi joskus tulla vastaan myös kojootti, peura, pesukarhu, ilves tai jopa puuma. Ne kuitenkin pysyttelevät kauempana ihmisistä, joten todennäköisempää on törmätä maaoraviin, sillä on vähän joka puolella.
Myös punkit ovat levinneet viime vuosina Kaliforniassa kovaa vauhtia. Niiltä kannattaa suojautua ihan kuten Suomessakin, peittävillä vaatteilla ja varomalla heinikoita. Heinikoissa lymyävät myös kalkkarokäärmeet, joten niistä ei senkään takia kannata kävellä.
Keväällä polkujen varrella on kauniita luonnonkukkia. Niiden kukinta on kestää yleensä maaliskuusta toukokuuhun. Sen jälkeen alkaa kuivempi kausi, mutta ympäri vuoden vihreänä pysyvät kuitenkin osa aluskasvistosta, pensaat ja saniaiset. Puiston upeat puiston tammet kuitenkin pudottavat lehdet talveksi.
Missä kannattaa yöpyä?
Jos on liikkeellä kuuluisalla Pacific Coast Highwayllä, hyvä tukikohta voisi olla esimerkiksi Montereyn rantakaupunki. Sieltä on vain 80 kilometriä Pinnaclesin läntiselle sisäänkäynnille, eli puistoon voi parhaimmillaan ajaa noin tunnissa.
Monterey on tunnettu sen bed & breakfast -tyylisistä majoituksistaan, esimerkiksi Victorian Inn ja The Jabberwock Bed & Breakfast ovat suosittuja. Hotelleista kivoja ovat Monterey Bay Inn ja Monterey Plaza Hotel & Spa.
Majoitusta voi katsoa myös Soledadin kylästä mutta ne ovat siellä motellitasoa, kuten esimerkiksi Motel 6.
Puiston itäisellä puolella lähin majoitus on sisäänkäynnillä oleva camping alue. Siellä on teltta- ja asuntoautopaikkoja, sekä joitakin mökkejä.
VINKIT PINNACLES NATIONAL PARKIN VIERAILULLE
- Valitse miltä sisäänkäynniltä haluat mennä sisään, jos matkaan läntiselle sisäänkäynnille menee puolituntia kauemmin, sen usein voittaa takaisin kun ei tarvitse jonotella puistossa bussikyyditykseen
- Molemmilla sisäänkäynnillä on Visitor Centerit, vessat ja piknik -alueet. Leirintäalue sijaitsee itäisellä puolella ja itäisellä sisäänkäynnillä on myös pieni luontokeskus
- Muista ottaa mukaan paljon vettä, eväät, aurinkohattu ja -voide. Luolien valloittajien on hyvä kantaa mukana myös taskulamppua tai otsalamppua
- Muista hyvät kengät sillä luolissa kiipeillään kivien päällä
- Kerrospukeutuminen on valttia; kun auringossa voi olla kuuma, luolissa on silti viileää
- Tarkista etukäteen luolien aukiolot
- Vältä heinikoita tai koloja joihin et näe, puiston alueella on kalkkarokäärmeitä ja punkkeja
🦇🦇🦇
Kaliforniassa on kaiken kaikkiaan yhdeksän kansallispuistoa ja kaikki niistä ovat omanlaisiansa. Nähtävyydet ja patikkapolut ovat kaikissa ihan erilaisia. Sen lisäksi on vielä erilaisia monumentteja ja osavaltion omia puistoja.
Upeita paikkoja täällä siis todellakin riittää, joten road tripit kannattaa suunnitella sen mukaan, missä puistoissa ja kaupungeissa haluaa käydä.
Täältä löydät vielä meidän perheen vinkit patikointiin lasten kanssa.
🇺🇸 SUOSITUKSET USA:N MATKOILLE 🇺🇸
Oletko lähdössä matkalle Yhdysvaltoihin? Tässä tietoa yrityksistä joita itse käytämme täällä reissatessa. Lue myös shoppailuoppaamme Yhdysvaltoihin ja vinkkimme tippaamiseen matkoilla.
🗝 Majoitus: Parhaat diilit löytyvät yleensä tämän varaussivuston kautta tai täältä.
Isommat huoneistot varaamme VRBO:n kautta.
🚗 Vuokra-autot: Vertaamme hintoja aina DiscoverCarsin kautta.
🗺 Retket: Varaamme kaikenlaiset retket joko Viatorilta tai GetYourGuidelta,
riippuen kummalla on meille sopivampi retki tarjolla.
✈️ Lennot: Apua korvauksien hakemiseen myöhästyneistä lennoista olemme saaneet AirHelpiltä.
🎫 Konsertti- ja peliliput: Ticketmaster on luotettava taho eri lippujen ostamiseen.
📞 Datapaketit: Suosittelemme vieraillemme aina eSIM:ä Yesimiltä puheluja ja dataa varten.
Se toimii hyvin, ja on edullinen.
Punkit ovat kyllä varsinainen riesa, mutta että myös puuma saattaa tulla vastaan? Noista isoista lohkareista tuli Sri Lanka mieleen.
Kirjoittelin itse juuri blogiin Australian K’gari saaren Pinnacles nähtävyydestä, ja jotain samaa tornimaisesti kohoavissa maisemissa on tuollakin, toki USAn Pinnacles on kokonainen kansallispuisto 🙂 Maininta kalkkarokäärmeistä hieman kauhistuttaa, mutta pysyttelevätkö ne yleensä poissa ihmisten liikkeet kuullessa?
Lepakoissa on samalla jotain mielenkiintoista ja pelottavaa. Täkäläiset, siis suomalaiset, kun niitä muutaman kerran on tullut nähtyä, ovat pieniä, siinä missä taas hedelmälepakot vaikka Aasiassa ja Afrikassa niihin verrattuna jättikokoisia. Jotenkin on jäänyt mieleen, että lepakot voivat levittää tauteja ja sen myötä niihin tai niiden jätöksiin ei pidä koskea – tiedä sitten päteekö kaikkiin lajeihin.
On kyllä kansallispuistoja mistä valita, ootko käynyt niissä kaikissa? Onko sulla muuten mitään niiden kaikkien kansallispuistojen yhteenvetoa? Jos ei, sellainen voisi olla kiva avuksi suunnitellessa matkaa tuonne päin. Uskon, että olisi tosi vaikea valita. Tämä oli joka tapauksessa kivan kuuloinen kun on rauhallisempi kuin suosituimmat puistot. Me tykätään käydä aina niissä vähän pienemmissä ja rauhallisemmissa, suosittujen ja ruuhkaisten sijaan.
Ollaan käyty kaikissa ja linkki yhteenvetoon niistä löytyy tuosta viimeisestä kappaleesta. Ne on kaikki hyvin erilaisia ja käymisen arvoisia. 🙂
Luin just jostain muualtakin noista tammenterhoja puunkoloihin hakkaavista tikoista ja oon yrittänyt täälläkin katsoa, että näkyykö sellaisia. On kyllä tosi kivan oloinen puisto tämäkin ja hienoja nuo luolat.
Minusta ne reikäiset puut oli niin hauskan näköisiä. Ainakin erottuva joukosta, että en tiedä kuinka hyvä piilo se sitten lopulta on. Olen kyllä joskus nähnyt niitä jossakin muuallakin mutta en enää muista missä.
Meillä on lapset nyt jo pitkään toivoneet, että eikös me voitaisi mennä Kaliforniaan. Täytyykin pitää tämä kohde mielessä ja teidät, jos sinne suunnalle ollaan lähdössä 🙂
Nyt vaan matkaa suunnittelemaan. Tervetuloa!
Enpä olisi arvannut, että tuo puu on tikkojen ruokavarasto!
Toivottavasti löydän tuon suositussivun kun matka Jenkkilään on ajankohtainen, Kalifornia kiinnostaisi kyllä, mutta nyt on suunnitelmia toiseen suuntaan.
Ei muuta kuin kirjanmerkkeihin sitten vaan. Toivottavasti joskus tulette!
Tämähän vaikuttaa varsin kivalta patikointikohteelta! Kaliforniassa niitä näyttää riittävän mistä valita, joten nähtäväksi jää mihin itse päädytään sitten joskus, kun siellä päin päästään reissaamaan.
Täällä todellakin riittää paikkoja ja tekemistä. 🙂
Kiva lukea patikkamatkasta pienen lapsen kanssa. Se luo vaikutelman, että senioritkin voisivat tarpeeksi aikaa varattuaan tuolla kulkea. Hyviä vinkkejä postauksen lopussa! Juha
Kiitos. Kyllä tämä puisto sopii ihan kaiken ikäisille. Ehkä ihan kaikki luolat eivät mutta patikkapolut ainakin sopivat.
Minua harmittaa, että tämä jäi viime matkalla meiltä väliin. Aika ei vain riittänyt. Varmasti tulee seuraavaksi Kaliforniassa ollessa otettua tämäkin käyntikohteeksi. Tuo huomio punkeista oli mainio, on jäänyt mieleen Brasilian Pantanalissa, kun erään päivän jälkeen minussa oli 17 punkkia. Siitä lähtien olen ollut asiassa aika tarkka.
Siis 17 punkkia on kyllä ihan järkky määrä 😳 Niitäpä saa sitten tosissaan nyppiä pois. Punkit ovat täällä Kaliforniassakin leviämässä kovaa vauhtia. En muista, että niistä olisi silloin puhuttu kun muutin tänne.
Tämä on ilmanmuuta paikka jossa haluamme virailla. Suraavalla Kalafornian vieraillulla sitten 🙂 Kuulostaa tosiaan kivalta!
Tämä on tosi kiva puisto vaikka ei olekaan niin tunnettu. Suosittelen kyllä!