Kukkolaforsen Ruotsissa on tullut tunnetuksi lippoamisesta. Kalastamisen lisäksi siellä voi käydä syömässä, saunomassa tai majoittumassa.
Postaus saattaa sisältää kumppanuuslinkkejä. Niiden kautta ostaminen ei maksa sinulle ekstraa, mutta me saamme pienen provision. Mainokset ja linkit mahdollistavat sen, että voimme jatkossakin matkustaa ja jakaa ilmaisia matkavinkkejä.
Viime kerralla kun olimme Suomessa, ajelimme Pohjois-Suomeen tapaamaan sukulaisia ja kiertelemään vähän paikkoja. Näillä sukulaiskäynneillä meille on tullut tavaksi aina pistäytyä myös Ruotsin puolella Haaparannassa.
Tällä kertaa jatkoimme siitä kuitenkin vielä vähän ylöspäin. Tornionjoen vartta kun nimittäin ajelee ylöspäin noin viidentoista minuutin ajan, saapuu Kukkolaforsenille.
Kukkolanforsen, eli suomeksi Kukkolankoski, on Suomen ja koko Euroopan pisin vapaana virtaava koski. Se on tullut tunnetuksi etenkin sen omintakeisesta kalastamismuodostaan; lippoamisesta.
Koski sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoessa. Molemmin puolen koskea on Kukkolan kylät, ja naapureilla on pitkä yhteinen historia. Vastarannalle, eli naapurimaahan näkee helposti molemmilta puolilta.
Lippoaminen Kukkolaforsenilla
Kukkolankosken erikoisuus on 1500-luvulta periytynyt kalastusperinne, lippoaminen. Lippoamalla kalastetaan pääasiassa siikaa ja lohta, mutta syksyisin koskesta saadaan myös nahkiaisia.
Lippoamisessa käytetään kuusi metriä pitkää haavia, eli lippoa, jota kalastaja kuljettaa joen pohjassa myötävirtaan. Näin kalat uivat lippoon ja ne voidaan nostaa joesta ylös.
Lippoamista voidaan tehdä sekä veneestä että puisilta krenkuilta, jotka muistuttavat vähän laitureita.
Lippoamisen sesonki on kesäkuusta syyskuuhun kun kalat nousevat koskeen kutemaan. Ne myös lepäävät välillä kosken pohjassa paikoillaan jolloin ne helppoa saada lippoon.
Nahkiaisia kalastetaan myös merroilla. Mertoja nahkiaisten pyyntiin valmistetaan usein pajusta.
Kukkolaforsenilta voi varata opastuksen siianlippoamiseen jolloin pääsee itsekin kokeilemaan millaisesta kalastamisesta on kyse.
Mitä muuta Kukkolaforsenilla voi tehdä?
Kukkolaforsenin alueella on kiva ravintola, hotelli, camping -alue, saunamaailma ja pieni perinnekylä. Perinnekylään kuuluu erilaisia vanhoja rakennuksia ja muun muassa kalastusmuseo.
Kalastusmuseo ei ollut kovin suuri mutta se oli kyllä erittäin mielenkiintoinen. Sen kolme eri näyttelyä kertoivat kalastustavoista, kalojen maailmasta ja kalastuksen merkityksestä tällä alueella.
Perinnekylän mielenkiintoisin rakennus lienee tornikello, joka on vuodelta 1887. Sen avulla oli mahdollista seurata kalastusaikoja.
Muita rakennuksia ovat esimerkiksi kuusi vanhaa kalastusvajaa, jäävaja ja kaksi vesivoimalla toimivaa myllyä 1840- ja 50-luvuilta.
Kukkolaforsenilla voi kalastuksen lisäksi osallistua monenlaisiin muihinkin aktiviteetteihin kuten koskenlaskuun, varrassiianpaistoon tai kiertää vaikka alueen luontopolkuja. Talvisin tarjolla on myös pilkkimistä, moottorikelkkasafareita ja lumikenkäilyä.
Me joimme Kukkolaforsenin ravintolassa kahvit ja lapset söivät siellä jäätelöt. Tarjolla näytti kyllä olevan ihan kattava ruokalista ja paljon paikallisia makuja, mutta me olimme jo syöneet lounaan muualla. Sen jälkeen vierailimme vielä matkamuistomyymälässä.
Kukkolaforsen on perheyritys useammassa polvessa, joten tällä vierailulla pääsee myös kannattamaan pienyrittäjiä.
Kaiken kaikkiaan koko alueen kiertämiseen ei mennyt meillä kovin kauaa mutta istuimme vielä nauttimaan auringosta leikkialueen laidalle. Perheen pienimmille Kukkolaforsenilla on todella kiva leikkipaikka, eikä meidän neiti olisi millään malttanut lähteä sieltä pois.
🐟🐟🐟
Oli kiva käydä Kukkolaforsenilla, vaikka itse olin kuvitellut jotenkin, että koski olisi ollut vähän massiivisempi ja vielä näyttävämpi. Tai ainakin kuohuvampi. Vertasin sitä Imatrankoskeen, joka oli mielestäni jotenkin vaikuttavampi.
Kukkolankoskessa ei itse asiassa näyttänyt olevan edes kovin syvästi vettä, ja mietimmekin, että onkohan jostakin kohdasta mahdollista kävellä Suomen puolelle.
Vastarannalla, eli Suomen puolella näytti aika paljon hiljaisemmalle kuin Ruotsin puolella, jossa koskesta on selkeästi tehty turistinähtävyys. Vähän harmi, sillä luulisi, että ainakin Lappiin menijät voisivat koskella pysähtyä.
Vierailun Kukkolaforsenille voikin hyvin yhdistää käyntiin Haaparannassa. Me olemme matkanneet joskus myös Torniojoen vartta pitkin ylös ja jatkaneet siitä Norjaan, Jäämeren rannalle asti. Senkin ajon olisi voinut siis tehdä myös Ruotsin puolella. Takaisin Suomen puolelle pääsee sitten halutessaan joen yli siltaa pitkin useammastakin kohdasta.
Samalla voi käydä myös yhdessä Struven ketjun pisteistä, sillä se on vain 7 kilometrin päässä Kukkolaforsenilta. Struven ketju on listattu UNESCON maailmanperintöluetteloon. Seuraava ketjun piste onkin sitten Suomen puolella, Alatornion kirkossa. Eli ei kovin kaukana sekään!
Luontokohteena itse koski ei ehkä niin säväyttänyt, mutta jos kalastaminen kiinnostaisi, tämä voisi olla mielenkiintoinen paikka yöpyä. Tai voisihan sitä kokeilla vaikka jotain muuta paikan tarjoamaa aktiviteettia.
Ja Kukkolaforsenille kannattaa suunnata tyhjällä mahalla, sillä ravintolassa oli tarjolla ihania kalaherkkuja!
🇪🇺 MEIDÄN SUOSITUKSET MATKOILLE EUROOPASSA 🇪🇺
🗝 Majoitus: Parhaat diilit löytyvät yleensä tämän varaussivuston kautta tai täältä.
Isommat huoneistot varaamme VRBO:n kautta.
🚗 Vuokra-autot: Vertaamme hintoja aina DiscoverCarsin kautta.
🗺 Retket: Kaikenlaiset retket varaamme joko Viatorilta tai GetYourGuidelta,
riippuen kummalla on meille sopivampi retki tarjolla.
✈️ Lennot: Selailemme lentohintoja aina VPN:n avulla. Se suojaa myös nettiyhteydet matkoilla.
🎫 Konsertti- ja peliliput: Ticketmaster on luotettava taho eri lippujen ostamiseen.
📞 Datapaketit: Puheluita ja dataa varten suosittelemme Yesimiä. Se toimii hyvin, ja on edullinen.
Kukkolankoski on todella kaunis ja kiva paikka pistäytyä. 🙂 Pysähdyimme siellä silloin, kun teimme roadtripiä Pohjois-Norjaan. Kosken kuohuja oli mukava katsella ja muutenkin tutkia vähän paikkaa.
Se onkin hyvä pysähdyskohde Norjaan menijöille. Olitte ilmeisesti Suomen puolella? Täytyy itsekin ensi kerralla pysähtyä siinä.
No tämä kirjoitus aiheutti sen, että lippoaminen alkoi soittaa kelloja päässäni. Laitoin viestiä Ähtäristä kotoisin olevalle ystävälleni ja kysyin että enkös minä ole koittanut tuota joskus. Vastaus tuli eteläpohjalaisen lyhyesti : ” Juu. Ähtäri. Pakarinjoki. Sivujoki. Pudas. Istutetut lohet. ” Nämä toki kolmessa eri viestissä.
Kertoo taas jotain meistä suomalaisista että ei olla saatu järjestettyä Suomen puolelle kaupallista toimintaa ja voidaan sitten vaan kateellisena kurkkia kuinka ruotsin puolella kääritään rahat turisteilta, hehe! Oon varmaan katsonut flunssapotilaana liikaa Diiliä☺️
No kyllä kieltämättä kävi ihan sama mielessä, että miksi toisella puolella jokea ei ollut tällaista menoa. 😅Hauskaa, että olet päässyt kokeilemaan lippoamista. En tiennyt, että Ähtärissäkin sitä voi tehdä.
Tämän ohi ollaan ajeltu parikin kertaa Ruotsin puolella, mutta en oo kyllä koskaan rekisteröinyt, että siellä on tällainen kulttuurihistoriallinen kohde vaikka muistankin että hienoja kohtia joen varrella on. Mutta otsikon nimi, tai siis koko tämän paikan nimi osui heti silmään. Se kuulosti heti tutulle ja tajusin, että se on mainittu ruotsalaisen Hoojan kappaleessa. En nyt muista mikä kappale se oli mutta muistan että Kukkolaforsen on mainittu, se jäi mieleen kun se kuulosti ihan ”Kokkolaforsenilta” 😀
Kokkolaforsen sopisikin minulle kun olen Kokkolasta kotoisin. 😂 Ensi kerralla kannattaa pysähtyä ainakin kahville tänne.
Tämä olikin kiva vihje käyntikohteeksi, jos tulee reissattua tuonne Ruotsin ja Suomen rajalle. Tuolla on tullut ajeltua ainoastaan Suomen puolella.
Kiitos Eila. Laitahan listalle kun ensi kerran ajelette tuolla.
Mekin poikkesimme tuolla joitakin vuosia sitten kun koronan takia lähimatkailu oli kunniassa!
Oli ensimmäinen kerta kuin ikinä näin lippoamista – ja siihen, sitten siippa, että kyllä hän veljiensä kanssa tätä joskus tosi nuorena jossain Satakunnassa on tehnyt!
Tosi hieno kohde tuo – kuten Tornio – Haaparanta -kokonaisuus kokonaan.
Tornio – Haaparanta on kyllä tosiaan ihan yllättävä paikka. Hauskasti ovat yhdistäneet kaksi kaupunkia eri maista.
Kivoja tällaiset pienet kohteet. Ja pienyrittäjiä on aina kiva tukea. Me tykkäämme molemmat todella paljon kalastamisesta, vaikka itselläni on siitä aika vähän kokemusta.
Näin on. Meidänkin perheessä on aina paljon kalastettu mutta lippoamista en ollut kokeillut.