| | |

Shamppanjabrunssilla San Franciscon ikonisessa Cliff Housessa

Ystävänpäivän kunniaksi kävimme toissa viikolla sunnuntaibrunssilla San Franciscon kuuluisassa Cliff Housessa. Kuten kerroin jo aiemmin, lähdemme harvemmin liikenteeseen sinä ihan oikeana Ystävänpäivänä, ja niin tälläkin kertaa juhlimme vasta viikonloppuna. Jo useamman vuoden olen miettinyt, että Cliff Housessa olisi joskus kiva käydä syömässä, onhan se sentään aivan ikonen paikka San Franciscossa, ja sitten luin niceMATKAAJA -blogista kokemuksia brunssista, ja innostuin asiasta. Saimme vihdoin potkittua itsemme Cliff Houseen asti herkuttelemaan ja se kannatti.

CLIFF HOUSEN PITKÄ JA VÄRIKÄS HISTORIA

Cliff House -ravintola sijaitsee aivan upealla paikalla Ocean Beachin viressä olevilla kallioilla San Franciscossa. Ravintola avattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1858, ja se on itse asiassa rakennettu tai remontoitu uudelleen viisi kertaa vuosien saatossa. Toinen Cliff House rakennettiin samalle paikalle 1863, ja siitä tuli suuri menestys. Myöhemmin kyseinen rakennus vaurioitui dynamiittilastissa olleen purjealuksen ajautuessa ravintolan alla olevalle kivikolle ja räjähtäessä. Ravintola korjattiin mutta jouluna 1894 se lopulta tuhoutui kokonaan tulipalossa. Myös sen asiakasrekisteri paloi, tuhoten todisteet sen kuuluisista asiakkaista kuten amerikkalaisista presidenteistä ja muista.

Adolph Sutro, joka oli aiemmin ostanut Cliff Housen, rakensi kolmannen ravintolan tulipalon jälkeen. Siitä tuli upea viktoriaaninen kartano, joka tunnettiin nimellä “the Gingerbread Palace” (Piparkakku palatsi). Samana vuonna hän aloitti myös Sutro Bathsin rakentamisen Cliff Housen viereen; tuon oman aikansa suurimman sisäuimalan koko maailmassa. Upea ravintolarakennus selvisi San Franciscon suuresta maanjäristyksestä vuonna 1906 pienin vaurion vain palaakseen maan tasalle heti seuraavana vuonna. Niin alkoi neljännen Cliff Housen aikakausi. Myös Sutro Baths tuhoutui tulipalossa myöhemmin vuonna 1966, ja sen rauniot ovat edelleen nähtävissä Cliff Housen vieressä.

Tulipalon jälkeen Sutron tytär, Emme Merritt otti ohjat käsiinsä, ja rakennutti uuden ravintolan palaneen tilalle. Sen jälkeen rakennus on käynyt läpi mittavia remontteja. Lopulta sen otti haltuunsa National Park Service eli kansallispuistoyhdistys, joka palautti rakennuksen uusklassisen tyylin, ja palkkasi siihen ravintolan pitäjät. Ravintoloiden lisäksi rakennuksessa toimii myös lahjatavarakauppa.


Nykyinen Cliff House

Nykyinen Cliff House

POHJATTOMAT MIMOSAT JA HERKKUJA NOTKUVA PÖYTÄ

Cliff Housessa on kaksi erillistä ravintolaa; Bistro Restaurant ja vähän fiinimpi Sutro’s. Sunnuntaibrunssi tarjoillaan kuitenkin Terrace Roomissa josta on aivan upeat näköalat merelle. Kattauksia oli kolme, ja me tällä kertaa olimme niistä siinä viimeisimmässä, eli kello kahdelta iltapäivällä. Paikka oli ihan tupaten täynnä, ja saimmekin varatessa varmaan yhden viimeisistä pöydistä.

Brunssiin kuului hyvin perinteinen pohjaton shamppanjamimosa, alkoholittomat juomat ja kahvi. Pohjattomalla tarkoitan sitä, että mimosaa saa juoda niin paljon kuin haluaa, eli täällä sanotaan “bottomless mimosas”. Ja lasi ei kyllä juurikaan kerennyt tyhjänä olla, tarjoilu pelasi kyllä saumattoman hyvin. Miedän 6-vuotias neitikin oli innoissaan, kun sai hörppiä alkoholitonta siideriä hienosta lasista, eikä niistä iänikuisista muovikupeista mitä täällä lapsille aina annetaan.


CCF80FEE-2829-4858-A282-CCAEBE80C91F.JPG


C548A2F3-CCF3-4E44-A7C1-A9AA74B50FD9.JPG

Buffetpöydästä löytyi perinteisiä aamiaisruokia; munakasta, aamiaismakkaroita, eggs benedict (joka on suurta herkkuani), pekoonia ja perunagratiinia. Lisäksi tarjolla oli kalaa monella eri tavalla valmistettuna, samoin kuin katkarapuja. Meille tämä sopi enemmän kuin hyvin, sillä rakastamme mereneläviä. Oma suosikkini näistä oli miso -kastikkeessa marinoidut lohimedaljongit. Maistoimme myös paellaa, erilaisia juustoja ja leikkeleitä, sekä monenlaisia salaatteja. Tarjottavaa oli itseasiassa niin monenlaista, että en ihan kaikkea edes maistanut. Esimerkiksi valtavalta hedelmätarjottimelta maistoin vain muutamaa laatua, sillä maha alkoi olla jo todella täynnä. Jälkkäreista ehdoton suosikkini oli kananmunankuoren sisään tehty butterscotch cream. Nom nom!


F85D6221-D516-4229-9CC9-CAD54B4DC97E.JPG


3F98029E-78AC-4E09-8AD3-27C6131B8C5B.JPG


paella.jpg


0061F9D5-E0E2-4B71-A9EA-4B8676CC788B.JPG


0D2B2E6E-85D6-45AA-98D0-EF3304FA5A17.JPG


C028CAA8-37C5-43D7-8106-E7676F674D49.JPG

Sunnuntaibrunssi maksoi $65, josta lapset puoleen hintaan. 1,5 -vuotiaasta neidistämme he eivät veloittaneet mitään, vaikka aluksi luulimme, että hänestäkin maksu menee. Brunssin aikana oli mahdollisuus kuunnella harppumusiikkia. Se jotenkin sopikin hirmu hyvin tämän paikan tunnelmaan.

Cliff Housessa käynnin voi kivasti yhdistää vaikka pieneen kävelylenkkiin Lands Endillä, jossa Sutro Bathsin rauniot ovat. Polun alussa alhaalla on pieni luola, ja jos polkua jatkaa eteenpäin on edessä upeat näkymät Golden Gaten sillalle.


Tällaisia ovat maisemat Lands Endillä.

Tällaisia ovat maisemat Lands Endillä.


Auringonlasku Sutro Bathsilla. Kylpylän altaiden rauniot ovat vielä nähtävillä.

Auringonlasku Sutro Bathsilla. Kylpylän altaiden rauniot ovat vielä nähtävillä.

Miten teillä vietettiin ystävänpäivää?

You Might Also Like

0 Kommenttia

  1. Nyt tuli nälkä!
    Onhan noissa ruoissa käytetty luovuutta (kun vertaa tähän Helsingin paikalliseen tarjontaan, olkootkin kolme kertaa halvempaa 🙂 ).
    Ihanan näköinen kattaus ja kuulostaa siltä, että tunnelmaankin on satsattu. Ja ne Mimosat!
    Periaatteen Nainen

    1. No mimosat tekee kyllä paljon. Maistuu ruokakin paremmalta 😉 Mielenkiinnolla olen lukenut sinun kokemuksia Helsingistä. Hyvä kun postailet niin tiedetään missä ensi kesänä kannattaa käydä.

  2. Haha, vuoroin vieraissa 🙂 ! Olipas hauska lukea sinun kokemuksistasi Cliff Housessa tietäen vielä, että omat kokemukseni innoittivat sinua lähtemään sinne. Ja kyllä herahti vesi kielelle brunssikuvia katsoessa – kelpaisi uudestaankin. Hyvä ruoka, parempi mieli, kuten täällä Suomessa sanotaan, ja lisäisin siihen vielä, että hyvä ruoka, parhaat muistot!

    1. Näin juuri 🙂 Kyllä meillekin kelpaisi uudelleen. Harmi vaan, että ei asuta ihan tuolla puolella, niin ei tule kovin usein lähdettyä. Vaikka olisihan tässä varmasti muitakin hyviä paikkoja jotka voisi testata seuraavaksi.

  3. Aaah, hurmaavan näköinen paikka! Ja kiehtova historia. San Francisco on ollut haaveissani jo melkein kaksi vuosikymmentä, olisi varmaan aika suunnata sinne päin. : )

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *