Petäjäveden vanha kirkko on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta ja ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.
Postaus saattaa sisältää kumppanuuslinkkejä. Niiden kautta ostaminen ei maksa sinulle ekstraa, mutta me saamme pienen provision. Mainokset ja linkit mahdollistavat sen, että voimme jatkossakin matkustaa ja jakaa ilmaisia matkavinkkejä.
Meille on tullut Suomen reissuillamme tavaksi pysähdellä vanhoissa kirkoissa. Alunperin niistä oli kiinnostunut amerikkalainen mieheni, joka on opiskellut historiaa ja innostuu aina kaikesta siihen liittyvästä. Myös luterilaisuus oli hänelle uusi ja kiinnostava tuttavuus.
Sittemmin ymmärsin itsekin kuinka hienoja vanhat kirkkomme ovatkaan. Niillä on kaikilla paljon historiaa takana ja ne ovat kaikki omanlaisiaan. Lisäksi monet niistä ovat arkkitehtuurisestikin merkittäviä.
Petäjäveden vanhaan kirkkoon olemme päässeet ensimmäisen kerran tutustumaan jo vuosia sitten, ja se on yksi parhaiten mieleemme jääneistä kirkoista Suomessa.
Kirkko on todella kaunis, ja sitä tunnelmaa mikä sen vanhojen hirsiseinien sisällä on, lankkulattioiden naristessa jalkojen alla, on vaikea sanoin kuvailla. On kuin astuisi ajassa taaksepäin!
Ei ihme, että se on liitetty Unescon maailmaperintölistalle suojelukohteena.
Petäjäveden vanhan kirkon historia
Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin vuosina 1763-1765 rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen toimesta. Kirkon oli tarkoitus palvella Jämsään kuuluvaa Petäjäveden rukoushuonekuntaa, sillä kirkkomatka Jämsään Petäjävedeltä oli liian pitkä.
Kirkon rakentamisen aikaan elettiin Ruotsin vallan alla ja lupa kirkon rakentamiseen piti pyytää Ruotsin kruunulta. Kirkko tuli kuitenkin valmiiksi jo ennen kuin varsinainen lupa Ruotsista edes saatiin Keski-Suomeen asti.
Valmistumisestaan huolimatta kirkko vihittiin käyttöön vasta 1778.
Vuonna 1821 kirkolle rakennettiin lisäyksenä kellotapuli. Sen rakentajamestarina toimi varsinaisen kirkon rakentajamestari Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen. Samalla rakennettiin myös välikäytävä joka johtaa kellotapulista kirkkoon.
Kirkko poistettiin käytöstä vuonna 1879 kun seurakunnalle valmistui uusi kirkko Kirkkolahden vastarannalle. Sen jälkeen se jäi useiksi kymmeniksi vuosiksi nukkumaan täysin hoitamattomana. Vain sen kellotorni ja hautausmaa olivat käytössä.
Puolalais-itävaltalainen taidehistoroitsija Josef Strzygowski julkaisi kuitenkin 1920-luvulla artikkelin puukirkkojen historiallisesta ja arkkitehtuurisesta arvosta, ja mainitsi siinä sekä Keuruun että Petäjäveden kirkot. Tällainen kansainvälinen huomion osoitus herätteli paikallisia suojelemaan vanhaa kirkkoaan.
Museovirasto on vastannut vanhan kirkon kunnostamisesta 1950-luvusta lähtien. Myös sen piha-alueita on paranneltu.
Petäjäveden vanha kirkko liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994 esimerkkinä pohjoismaissa ainutlaatuisena pidetystä puukirkkojen arkkitehtuurista ja hirsirakentamisesta jota ylläpitivät talonpojat.
Vierailulla Petäjäveden vanhassa kirkossa
Me olemme yhdistäneet Petäjäveden vanhassa kirkossa vierailut käynteihin ystävien luona Jyväskylässä, sillä Petäjävesi on sieltä vain 30 kilometrin päässä. Kirkolla on siis helppoa käväistä vaikka päiväseltään tai tehdä siellä pieni stoppi jos Petäjävesi sattuu tulo- tai lähtöreitille.
Petäjävesi itsessään on hyvin pieni kunta Keski-Suomessa. Siellä asutaan sekä maalaismaisemien keskellä että järvien rannoilla. Petäjävedellä on kokonaiset 99 järveä! Itse kunnassa asuu vain vähän reilut 3500 ihmistä.
Me olemme sattuneet Petäjäveden vanhaan kirkkoon vierailulle silloin kun siellä ei ollut muita. Tunnelma sen sisällä on todellakin melkein sadunomainen, ja tuntuu uskomattomalta, että kirkon hirret ja koristeet ovat käsin veistettyjä.
Kirkon seinähirsiä ei ole lainkaan maalattu mikä sopii jotenkin hienosti tällaiseen vanhaan rakennukseen. Kattoa taas on maalattu punamullalla, ja siinä on näkyvillä tekijöiden nimikirjaimia ja vuosilukuja.
Saarnastuolin on sen sijaan maalannut jämsäläinen maalarimestari Tammelin vuonna 1779. Sen hahmot ovat tiettävästi Jeesus, neljän apostolia ja useampia enkeleitä. Tuolin alta kurkistaa suojeluspyhimys Kristoforos. Nämäkin kaikki ovat paikallisten talonpoikien veistämiä.
Kirkon alttaritaulussa taas on kuvattuna pyhä ehtoollinen, ja sen on maalannut Carl Fredrik Blom vuonna 1843.
Kirkkoon sisälle tullaan kellotapulin läpi ja siinä on heti näytillä vanhoja kirkoissa käytettyjä esineitä. Niistä ehkä mielenkiintoisimmat olivat vanhat hautakivet ja häpeäpenkki. Ennen vanhaan häpeäpenkkiin saattoi joutua istumaan koko kirkkokansan ihmeteltäväksi, jos teki jonkun vakavan rikkeen.
Kellotapulissa on muun muassa asehuone, jossa kirkkoon tulijat säilyttivät aseitaan, ruumishuone ja papille tarkoitettu almuhuone.
Kirkossa kiertämisen jälkeen kannattaa kierrellä vielä myös ulkona. Itse rakennuksessa on paljon kauniita yksityiskohtia, sillä siinä yhdistyvät sekä renessanssin että goottilainen kirkkoarkkitehtuuri.
Kirkon pihamaalla on vanha hautausmaa ja me kiertelimme hetken myös siellä. On aina aina mielenkiintoista nähdä vanhoja hautakiviä ja niissä olevia tekstejä, ja kuvitella millaista elämä siihen aikaan on oikein ollut.
Petäjäveden vanha kirkko on avoinna vierailijoille kesä-elokuussa päivittäin. Se on nykyään kuitenkin suosittu vihkikirkko, eli ajoittain siellä saattaa olla yksityistilaisuuksia.
Talvikuukausina kirkkoon pääsee vierailulle vain etukäteisvarauksella.
⛪️⛪️⛪️
Vanhoja ja mielenkiintoisia kirkkoja Suomesta löytyy runsain mitoin. Mutta sellaisia erityisen mieleenpainuvia meille ovat tämän kirkon lisäksi olleet Temppeliaukion kirkko, Keminmaan vanha kirkko ja Kerimäen kirkko.
Temppeliaukion kirkko, joka sijaitsee Helsingissä, on louhittu peruskallion sisälle ja se on siksi todella erikoinen. Keminmaan vanha kirkko taas pitää sisällään yllätyksen, sillä sen kauniissa kirkkosalissa pääsee näkemään muumion! Kerimäen kirkko taas on maailman suurin puukirkko.
Myös Isonkyrön Vanha kirkko on vierailun arvoinen. Sen sisällä on upeita keskiaikaisia seinämaalauksia.
Kirkkojen lisäksi tykkäämme kierrellä myös Unescon maailmanperintökohteita, sillä ne ovat usein historiallisesti tai kulttuurillisesti mielenkiintoisia paikkoja. Suomessahan niitä tosiaan on seitsemän;
Petäjäveden vanha kirkko
Vanha Rauma
Suomenlinna
Sammallahdenmäki
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
Struven ketju
Merenkurkun saaristo
Tapaatko käydä vierailla matkoillasi vanhoissa kirkoissa? Tai Unescon maailmanperintökohteissa?
🇪🇺 MEIDÄN SUOSITUKSET MATKOILLE EUROOPASSA 🇪🇺
🗝 Majoitus: Parhaat diilit löytyvät yleensä tämän varaussivuston kautta tai täältä.
Isommat huoneistot varaamme VRBO:n kautta.
🚗 Vuokra-autot: Vertaamme hintoja aina DiscoverCarsin kautta.
🗺 Retket: Kaikenlaiset retket varaamme joko Viatorilta tai GetYourGuidelta,
riippuen kummalla on meille sopivampi retki tarjolla.
✈️ Lennot: Selailemme lentohintoja aina VPN:n avulla. Se suojaa myös nettiyhteydet matkoilla.
🎫 Konsertti- ja peliliput: Ticketmaster on luotettava taho eri lippujen ostamiseen.
📞 Datapaketit: Puheluita ja dataa varten suosittelemme Yesimiä. Se toimii hyvin, ja on edullinen.
Mekin tapaamme käydä matkoillamme tutustumassa kirkkoihin. Keski- ja Etelä-Euroopan kirkot ovat useimmiten paremmin kuin Suomen. Ruokolahden kirkossa kävimme elokuun alussa. Opastus antoi paljon lisävalaisua rakennuksen historiaan. Unescon maailmanperimyslistan kohteita olemme myös käyneet katsomassa, tosin silloin, kun ne matkareitin varrelle sattuvat.
Juha
Ruokolahden kirkko on itselleni ihan outo. Täytyy varmaan ihan ottaa selvää millainen paikka se on. Oppaista on aina iso apu ja monesti saa sellaistakin tietoa mitä ei netistä löydy.
Onpa hieno puinen kirkko! Täytyy myöntää, että Suomessa ei oikeastaan ole tullut kirkoissa paljoa vierailtua, yleensä enemmän ulkomailla tulee piipahdettua, jos on jokin erityinen kirkkorakennus kyseessä 🙂 Viimeisimpänä Wienissä Stephansdomin koristeellinen katto ja maisemat kaupungille houkuttelivat kellotorniin.
Mekin taidettiin alkaa käymään Suomen kirkoissa vasta kun olin muuttanut ulkomaille, eli tavallaan siis sama asia. 😅
Molemmat kiinnostaa, mutta Suomessa ei tule Unescon kohteita samalla tavalla kierrettyä kuin ulkomailla. Enkä sielläkään niiden perässä ”juokse”, mutta jos reitille sattuu, niin mielelläni käyn. Muutama vuosi sitten kävimme Keuruun vanhassa kirkossa, joka on myös hieno puukirkko. Petäjäveden kirkossa en ole käynyt, mutta pitäisi kyllä, koska noin upea paikka on säilynyt.
Keuruu on ihan siinä Petäjäveden lähellä ja muistaakseni näissä molemmissa kirkoissa oli käytetty sitä samaa rakennustyyliä. Eli Keuruunkin kirkko on kyllä historiallisesti arvokas. Olisi kiva joskus käydä myös siellä.
Suomen unesckokohteistä tämä kirkko on edelleen käymättä. Hienoa, että meillä on näitä upeita kohteita!
Kannattaa käydä jos olet lähistöllä. Se on upea kirkko!
Tuo on kyllä todella hieno kirkko! Mekin olemme siellä käyneet ja poikkeamme usein Unesco-kohteissa, jos niitä osuu reitille. Struven ketju on kyllä ehkä yksi erikoisimmista. Tuo järvien määrä oli kyllä yllätys!
Struven ketju on todellakin aika erikoinen. Viime kesänä käytiin yhdellä pisteistä mutta kai ne pitää käydä kaikki ennen kuin voi sanoa käyneensä Struven ketjulla.. vai?! 🙂
Hih! Siinä se onkin melkoinen urakka 😀 Kyllä yksikin piste lasketaan 🙂
Jos tuo kirkko ei olisi ollut Unescon maailmanperintökohde, niin tuskin mekään olisimme siellä pistäytyneet. Taas yksi esimerkki siitä miten tuo maailmanperintökohdestatus vetää ihmisiä 🙂
Mutta todellakin näkemisen arvoinen kirkko, ympäristöineen ja hautausmaineen!
Näin on, emme mekään varmaan olisi edes tienneet, että tällainen kirkko on matkan varrella. Mutta käymisen arvoinen se kyllä on, ja suojelemisen.
Molemmat kiinnostaa. Suomessa en kylläkään ole käynyt kuin Suomenlinnassa noista perintökohteista, enkä kirkoissakaan muuta kuin asuinpaikkakunnillani, eli Rovaniemi, Tampere, Teuva, Järvenpää ja Tuusula 😁Lapsena kyllä reissasin vanhempien kanssa ympäri Suomea ja silloin käytiin kirkoissakin, vaan enhän minä enää muista mitä ne olivat. Maailmalla perintökohteita taas tulee miltei sattumalta nähtyä, koska ne usein ovat niitä suosituimpia nähtävyyksiä myös.
Se on juuri noin, että ne Unescon kohteet on muutenkin usein niitä suosittuja nähtävyyksiä, niin tulee muutenkin niissä käytyä. Ja niitä taitaa olla niin paljonkin, ettei voi oikein suunnitella käyvänsä kaikissa.
Toisin kuin Mikkoa, mua taas kiinnostaa yleisesti Unescon maailmanperintökohteet, mutta kirkot sen sijaan harvemmin 😀 Petäjäveden kirkko tosin kuuluisi varmasti yleissivistykseen, joten pitänee täälläkin jossain vaiheessa piipahtaa 🙂 Mielenkiintoinen historia tällä ainakin on, ja onhan tuo myös ulkonäöllisesti upea!
Se on kyllä upea ja siellä oli jotenkin erikoinen tunnelma. Kannattaa käydä!
Unescokohteet eivät varsinaisesti itseäni kiinnosta yleisesti, mutta kirkot kyllä. Niissä tosiaan tulee usein vierailtua. Myös tämä Petäjäveden kirkko on itselleni tuttu ja varsin vaikuttava.
Me käymme Unescon kohteissa matkoilla jos ne ovat muutenkin mielenkiintoisia, mutta ei siis sen takia, että ne on Unescon listalla. Suomen kohteet on kyllä tainneet tulla tunnetuiksi vain tämän listan myötä, tai ainakin osa niistä.