UNESCON maailmanperintökohde Vanha Rauma on Pohjoismaiden suurin puutalokaupunki. Tässä kaikki sen nähtävyydet ja vinkit vierailulle.
Postaus saattaa sisältää kumppanuuslinkkejä. Niiden kautta ostaminen ei maksa sinulle ekstraa, mutta me saamme pienen provision. Mainokset ja linkit mahdollistavat sen, että voimme jatkossakin matkustaa ja jakaa ilmaisia matkavinkkejä.
Me vierailimme kesällä Raumalla sillä miestäni kiinnosti kovasti nähdä sen historiallinen vanhakaupunki. Itselleni paikka oli tuttu jo aiemmilta vierailuilta mutta oli mukava päästä kiertelemään sinne taas uudelleen.
Rauma on pienehkö kaupunki Satakunnassa, ihan meren rannalla. Se tunnetaan sen vanhankaupungin lisäksi sen erikoisesta murteesta, sekä sen asukkaiden pitsinnypläystaidoista. Kesäisin Raumalla vietetään muun muassa Pitsiviikkoja.
Lähin isompi kaupunki on Pori, ja Turkuun Raumalta tulee vajaa 100 kilometriä.
Varsinainen vierailukohteemme UNESCON maailmanperintökohde Vanha Rauma taas sijaitsee ihan Rauman kaupungin keskustassa. Se on Pohjoismaiden parhaiten säilynyt ja suurin puutaloalue.
Mukaan kannattaa siis varata jonkinlainen kartta, jo pelkästään sen laajuuden vuoksi. Alueen asemakaava on keskiajalta.
UNESCON MAAILMANPERINTÖKOHDE VANHA RAUMA
Raumalla on kaksi UNESCON maailmanperintökohdetta; Vanha Rauma ja pronssikaudelta oleva kalmistoalue Sammallahdenmäki. Vanha Rauma pääsi maaimanperintölistalle vuonna 1991, ja sen myötä kaupunkiin on tullut vuosittain paljon ulkomaalaisia matkailijoita.
Kun Vanha Rauma valittiin UNESCON maailmanperintökohteeksi, sen kanssa kilpaili toinen puutalokaupunki; Vanha Porvoo. Me itse asiassa tykkäsimme, että Porvoon vanhakaupunki oli jollakin tavalla kompaktimpi, ja matkailijalle helpompi kohde.
Museovirasto päätyi kuitenkin ehdottomaan Raumaa listalle, koska sen mukaan Rauman puutalokaupunki oli yhtenäisempi ja paremmin restauroitu. Yhtenäinen se varmaan olikin mutta se tuntui meistä niin laajalta, että emme jaksaneet ihan joka nurkkaa koluta.
Lisäksi kaupat ja erilaiset liikkeet tuntuivat olevan ripoteltuna sinne tänne, kun taas Porvoossa oli selkeä liikkeiden ryhmittymä. Sieltä oli sitten helppoa löytää esimerkiksi itselleen mieleinen kahvila.
Ilmeisesti osa Vanhasta Porvoosta on jossain vaiheessa tuhoutunut, mikä sekin vaikutti nimityspäätökseen.
Näitä puutalokaupunkeja on muuten yllättävän paljon Suomessa. Itselleni tutuin on tottakai Kokkolassa oleva Neristan, sillä se on synnyinkaupunkini. Myös Kokkolan naapurikaupungin Pietarsaaren pienempi puutalokaupunki on tullut koluttua läpi.
Vaikuttavimmat niistä ovat kuitenkin olleet Vanha Porvoo sekä Naantalin puutaloalue, joka on tullut meille tutuksi monilta Muumimaailman visiiteiltä.
Vanhan Rauman nähtävyydet
Vanha Raatihuone
Vanhan Rauman rakennusten kuningas on ehdottomasti Vanha Raatihuone. Vuonna 1776 rakennettu barokkityylinen rakennus toimii nykyään museona.
Raatihuoneen edessä on vilkas Kauppatori, jonne mekin pysähdyimme jätskille. Sen reunoilla on monenlaista ravintolaa ja liikeyritystä, ja se tuntui olevan eläväisin paikka koko puutaloalueella.
Kauppatorilta löytyy myös yleiset vessat.
Hauenguano
Hauenguano on pieni aukio Kuninkaankadulla. Sieltä voi nähdä monta kaunista rakennusta, ja sen keskipisteenä on vuonna 1996 rakennettu vanhan mallinen puukaivo.
Me emme ensin edes ymmärtäneet, että kaivosta todella tulee vettä, ennen kuin joku fiksumpi sen meille näytti. Tosi hauska pieni yksityiskohta vanhaan kaupunkiin.
Rauman taidemuseo
Vanhan puukaivon takana on vuonna 1795 rakennettu Pinnalan talo, jossa toimii nykyään Rauman taidemuseo. Tältä alueelta löytyy paljon käsityöläisten liikkeitä ja kauppoja. Museossa on esillä kaikkea nykytaiteesta aina taidehistoriaan saakka.
Kitukränn
Kuninkaankadun ja Kauppakadun välissä kulkee Suomen kapein katu, leveydeltään vain noin kolme metriä oleva Kitukränn.
Marela
Marela on laivanvarustaja Gabriel Granlundin kotia esittelevä kotimuseo. Se sijaitsee Kauppakadulla upeassa Marela nimisessä talossa, joka on rakennettu vuonna 1825.
Rakennuksen ulkoasu on uusittu 1800-luvun lopulla uusrenesanssityyliin, ja sisältä se on tyypillisen 1800- ja 1900-luvun porvariperheen mukainen.
Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot
Vanhan Rauman itäiseltä reunalta, Kalatorin luota, löytyy vanhat kirkon rauniot. Näillä kulmilla on tiettävästi aikoinaan ollut alueen vanhimmat asuinrakennukset.
Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1640. Sen ihan varsinaisesta iästä ei ole täyttä varmuutta vaikkakin raunioiden edessä olevassa muistolaatassa sen kerrotaan sen olevan 1300-luvulta. Myöhäisimmissä tulkinnoissa kirkon uskotaan kuitenkin olevan 1400-luvulta.
Kun kirkko paloi, kaupunkilaiset ottivat käyttöön Pyhän Ristin kirkon, eikä uutta kirkkoa tälle paikalle koskaan rakennettu.
Vierailu kirkon raunioille saa jotenkin väkisinkin hiljentymään. Mukulakivikatujen ja autojen hurinan tilalle tulee rauhallinen linnunlaulu ja vihreä nurmikko. Kaikki kävelevät hiljoksiin ja puhuvatkin hiljempaa.
Kirkkomaalle on haudattu ihmisiä aina 1853 saakka kunnes uusi hautausmaa otettiin käyttöön. Näimme useita hautakiviä ja kaksi hautakappeliakin.
Kirkkomaata ympäröivä kiviaita oli osa Vanha Raumaa kiertävästä vanhasta tulliaidasta.
Pyhän Ristin kirkko
No, olihan meidän sitten pysähdyttävä myös siellä Pyhän Ristin kirkolla, josta tuli siis Rauman seurakunnan pääkirkko kun Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui. Kirkko on näin kesäaikaan avoinna vierailijoille päivittäin.
Paikalla oli myös muita matkailjoita ja opas, joka kertoi meille vähän kirkon historiasta. Hän myös ohjasi meidät käväisemään “lasten kirkossa”.
Se oli kivasti sisustettu pieni huone kirkon perällä. Lapset tykkäsivät katsella esille laitettuja leluja, joilla kaikilla oli tietysti oma tarinansa. Huoneesta lähtiessä he saivat valita mukaansa simpukan kuoren ikään kuin pyhiinvaelluksen merkiksi.
Pyhän Ristin kirkko on keskiaikainen kivikirkko. Sen ovat rakentaneet fransiskaaniveljet 1500-luvun alussa.
Kun katolinen fransiskaaniluostari lakkautettiin, kirkko jäi käyttämättömänä rapistumaan. Sen pelastus oli kuitenkin toisen kirkon palaminen, sillä näin Pyhän Ristin kirkko otettiin taas käyttöön ja sitä alettiin kunnostamaan.
Se on Rauman ainoa keskiaikainen rakennus ja ainoa jäljellä oleva fransiskaanien rakentama kirkko Suomessa.
Ravintolavinkit
Me söimme ensimmäisenä päivänämme illallista Kuninkaankadulla olevassa Ravintola Sydvestissä. Se sijaitsee perinteikkäässä ja hauskan mallisessa Ruikkseppin talossa.
Sisäpihalla oli pieni ulkoterassi, jossa oli mukava istuskella kauniilla kesäsäällä. Pääsimme nauttimaan paikallisia juomia ja suomalaisia makuja.
Uskallan todella suositella tätä paikkaa! Ruoka oli erityisen maukasta ja tehty laadukkaista raaka-aineista, ja palvelu oli välitöntä.
Lapset saivat valita listalta annoksen lasten koossa puoleen hintaan. Jättirapupasta maistuikin erityisen hyvin meidän neideille, ja pienin innoissaan harjoitteli käärimään sitä haarukkaansa. Keittiö oli huomaavaisesti laittanut ravut ja mustekalat eri astiaan.
Ihan täydellinen kesäilta maittavan ruoan kera!
Kun sitten kahvihammasta alkoi kolottamaan pysähdyimme Wanhan Rauman KaffeBariin. Koristeellisella sisäpihalla oli paljon pöytiä, ja kahvilassa oli todella herkullinen valikoima sekä suolaista, että makeaa. Munkkirinkelit ainakin olivat ihan tuoreita ja maistuvia!
Kahvila löytyy Kuninkaankadulta.
☕️☕️☕️
Puutalokaupungeissa kävellessä kannattaa kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin. Talot ovat usein aika koristeellisia ja kertovat entisajasta. Näimme Raumalla ainakin jo Neristanistakin tuttuja juorupeilejä sekä laivakoiria.
Juorupeilit ajautuivat Suomeen aikoinaan Ruotsista, ja niiden avulla talossa sisällä olevat näkivät mitä ulkona kadulla tapahtuu.
Laivakoirat taas ovat tulleet merenrantakaupunkeihin merimiesten mukana Englannista. Ne laitettiin ikkunalle kertomaan onko isäntä kotona vai ei. Kun koirat katsovat taloon sisälle niin isäntä on kotona, kun taas ne katsovat ulospäin, isäntä on merillä.
Joku on epäillyt niiden jopa viestivän rakastajille, että “reitti on selvä”. Tiedä häntä. Tänä päivänä ne ovat kuitenkin vain koristeena ja muistona menneisyydestä.
Yövyimme Raumalla Hotel Raumanlinnassa, joka oli ihan kiva paikka ja kävelyetäisyydellä Vanhasta Raumasta. Puutaloalueella ei ole montaa hotellia mutta jos sinne mielit, niin Hotel Vanha Rauma on silloin paras vaihtoehto.
Yhden illan ja lähes kokonaisen päivän kierreltyämme Vanhalla Raumalla, lähdimme huristelemaan Rauman toiseen UNESCON maailmanperintökohteeseen; Sammallahdenmäkeen.
Se olikin reissumme viimeinen pysähdys, sillä olimme ehtineet käymään jo Tampereella, sekä Herra Hakkaraisen talossa ja Marskin Salonkivaunussa Sastamalassa. Se lisäksi pääsimme kokeilemaan glampingiä Peltoniemi Resortissa.
Rauma on muuten Suomen ainoa kaupunki, jossa on kaksi UNESCON kohdetta, joten kannattaa samalla reissulla käydä kurkkaamassa ne molemmat. Suomessahan kohteita on yhteensä seitsemän:
Vanha Rauma
Suomenlinna
Petäjäveden vanha kirkko
Sammallahdenmäki
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
Struven ketju
Merenkurkun saaristo
🇪🇺 MEIDÄN SUOSITUKSET EUROOPAN MATKOILLE 🇪🇺
🗝 Majoitus: Parhaat diilit löytyvät yleensä tämän varaussivuston kautta tai täältä.
Isommat huoneistot varaamme VRBO:n kautta.
🚗 Vuokra-autot: Vertaamme hintoja aina DiscoverCarsin kautta.
🗺 Retket: Kaikenlaiset retket varaamme joko Viatorilta tai GetYourGuidelta,
riippuen kummalla on meille sopivampi retki tarjolla.
✈️ Lennot: Selailemme lentohintoja aina VPN:n avulla. Se suojaa myös nettiyhteydet matkoilla.
🎫 Konsertti- ja peliliput: Ticketmaster on luotettava taho eri lippujen ostamiseen.
📞 Datapaketit: Puheluita ja dataa varten suosittelemme Yesimiä. Se toimii hyvin, ja on edullinen.
Oletko jo käynyt Suomen UNESCO -kohteissa? Tai kenties Vanhassa Raumassa? Mitä tykkäsit?
Noloa se, että olen käynyt Raumalla vaan kerran ja siitäkin on aikaa 17 vuotta 🤣 Siellä jopa asuu sukulaisia, joten ehkäpä yritän ryhdistäytyä ja ottaa tän to do listalle.
No aika pitkään itsellänikin meni, että en ollut käynyt. Tämä oli nyt toinen kerta ja edellisestä käynnistä on hyvinkin yli 10 vuotta. 😆
Olen myös käynyt kummassakin Unesco kohteessa. Ainutlaatuisia kumpikin. Vaikka kuten mainitsit puutalokortteleita on muuallakin ja yllätys yllätys noita pronssikautisia hautapaikkoja.
Itse pidän Rauman vanhastakaupungista. Se ei ehkä ole niin ruuhkainen kuin Porvoo. Vaikkakin Porvookin tarjoaa upeita näköaloja!
Se on varmasti ihan totta, että Vanha Porvoo on paljon ruuhkaisempi. Ja siihen varmasti vaikuttaa myös se, että Vanha Rauma on isompi, niin siellä on väljempää. Omalla tavallaan se suuruus onkin tosi vaikuttavaa.
Onpas hieno kohde! Me käytiin tuolla joskus kun olin lapsi, mutta en muista juuri mitään. Tais tulla yllätyksenäkin, että tuo on Unescon perintökohde!
Kiitos. Kyllä se olikin aika hieno mielestäni. ☺️ Ehkä joudut käymään nyt uudelleen jos et muista viime kerrasta mitään.
Minä olen viivytellyt Sammallahdenmäen kanssa ihan turhaan. Tai no, ei ole ollut paljon rahaa reissata. Vanha Rauma sen sijaan on tuttu usealtakin reissulta. Juorupeilejä ja käännettäviä koiria olen nähnyt useassakin kaupungissa. Olisiko niin, että koirat olisin nähnyt ensiksi juuri Raumalla vai oliko se sittenkin Raahe. Oli niin tai näin, jokainen puutalokeskusta on ollut sellainen, jossa olen viihtynyt. Juorupeilejä olen nähnyt Tammisaaressa, missä on myös laaja puutalokeskusta.
Kiitos vinkistä, että Tammisaaressakin on puutalokaupunki. Täytyypä joskus käydä katsomassa sekin.
Olipa kattava juttu Vanhasta Raumasta! Olin itse siellä just heinäkuun alussa ja tykkäsin kovasti. Porvoo on tuttu, mutta minusta Rauman vanha osa oli hienompi kuin Porvoon. Porvoosta on tullu vähän liiankin turistipaikka, Raumalla oli paljon asutusta vanhoissa taloissa. Loviisassa on muuten myös kaunis vanha kaupunki, musta se on myös "aidompi" kuin Porvoon. Kuka mistäkin tykkää. 😊
Siinä olet ihan oikeassa, että Porvoo todellakin tuntuu "turistisemmalta". Eikös Porvoossakin kuitenkin olen ihan asuintalojakin? Ainakin näin uskoisin näkemämme perusteella. Kyllä näissä kaikissa puutalokaupungeissa ymmärtääkseni asutaan myös. Rauman puutalokaupunki oli laajempi, joten ehkä sen vuoksi meistä tuntui, että Porvoossa oli helpompi kävellä kaikki ne varsinaiset "nähtävyydet" läpi. Se yritysten rypäs ja somat kahvilat oli kaikki lähekkäin kun taas Raumalla niitä sai vähän etsiskellä. Mutta kiva Vanha Raumakin oli.
Tämä teksti oli kuin paluu lapsuuden kesiin, jolloin Rauman Poroholma oli yksi suosikkileirintäalueistamme. Kävin siellä muutama vuosi sitten alkukeväästä, mutta paikka oli autio ja tunnelma oli kalseampi kuin kesäaikaan. Vanha Rauma on kaunis, ja itse taas olen sitä mieltä, että juuri tuo laajuus on tosi vaikuttavaa – toisin kuin Porvoossa, jossa vanhan kaupungin tallaa aika nopsaan.
Kiva kuulla Laura! Rauma on kyllä symppis kaupunki. Asiaa ehkä pitäisikin tarkastella juuri noin, että Vanha Rauma on upea sen laajuuden vuoksi. Ja onhan siellä tosiaan kierreltävää, eli ei kannata mennä kiireellä.
Onhan tuo Rauman vanha kaupunki "ihan kiva", mutta kuten jo tuossa listasit, niin muitakin kivoja on, juurikin tuolla länsirannikolla. Pietarsaaressa kävimme mm. Cafe Skorpanissa ja sen tiimoilta näimme vähän vanhaa kaupunkia sielläkin. Tieteellisistä periaatteista en tiedä, mutta kyllähän Porvookin ihan kiva kohde on!
Harmi vaan, että Pietarsaaressa puutaloa-alueella ei juurikaan näy elämää. Eikä sitä sillä tavalla ole nostettu käyntikohteeksi kuin esimerkiksi Kokkolassa. Kokkolan Neristan on mielestäni tosi kiva mutta kaipaisi kanssa vähän elämää kaduille, lisää kahviloita ym. Porvoo on toistaiseksi tehnyt meihin isoimman vaikutuksen.
Aika hauska sattuma, juuri kävimme itsekin Raumalla ja tustuimme sekä itse kaupunkiin ja Sammallahdenmäkeen. Ihan vastaavat kohokohdat nostaisimme Raumalta itsekin esiin. Vanha haustausmaa oli näiden lisäksi kiva vierailukohde. Sydvestissä emme käyneet, ehkä olisi pitänyt. Lapsena tuli käytyä Raumalla muuten useinkin, mutta nyt en ollut käynyt useaan vuoteen.
Suomen Unescokohteista muissa olemme käyneet, mutta vähän ehkä hassusti Suomenlinna on vielä käymättä.
Kiva kuulla Mikko! Jään odottelemaan teidän postauksia, ja mitä kivaa olette sieltä löytäneet. 😊Unescon kohteista meillä taitaa olla käymättä Verla ja Stuve. Merenkurkussakin on käyty monia kertoja mutta eipä niihin aikoihin vielä tarttunut materiaalia blogiin. Suomenlinnastakin pitäisi varmaan kirjoittaa joku parempi postaus.